Kauan sitten rakennetun alkuperäisen tallin miljöö erosi paljolti nykyisestä. Vanha ja ensimmäinen tallirakennus on kuitenkin vielä pystyssä, hieman kunnostetumpana, sillä se oli lähes kaatumispisteessä Lisen ostaessa paikan. Ympäristö on kuitenkin mahtava. Katsoessaan ympärilleen niin maasta käsin kuin ratsailla, henkeäsalpaava Norjan luonto on koko ajan läsnä. Hulppeat maastot ja metsät takaavat sen, että tallin hevoset pääsevät nauttimaan luonnonhelmasta yhdessä ratsastajan kanssa. Jopa pelkät laitumet antavat mahtavat puitteet hevosille. Ne saavat juoksennella hehtaarien kokoisilla mailla yhdessä tai yksin, miten mielivät. Itse talli huokuu enemmän vanhaa, sillä Lise halusi säilyttää sen alkuperäisen hohkan mahdollisimman hyvin, vaikka kunnostuksia olikin hieman pakko tehdä.

​

​

​

​

​

​

​

​

​

Tallirakennus kohoaa ylväänä tilan ylle, hohtaen auringossa ties kuinka monetta vuotta. Sen vanha puu on vieläkin lähes samaa, ja paikatut kohdat on pyritty lankuttamaan täysin samannaköisillä puilla. Päätalli on suoraan pihalle vievän tien päässä, ja sen vierestä löytää hevosia varten rakennetun kentän. Kentän pohjana on tavallinen, pöllyämätön hiekka. Maneesi löytyy hieman piilosta, muutaman metrin päästä itse talleilta, ja sinne pääsee tallin takaa vievää hiekkapolkua pitkin. Ja tietenkin paikasta löytyy erilaisia tarhoja pitkin tilaa, niin ruuna-, tamma- kuin oritarhoja. Hevoset tarhataan joko yksin tai erikseen, hevosten preferenssejä noudattaen. Laitumia löytyy paljon tallin lähipiiristä.

​

​

​

​

​

​

​

​

​

Tallirakennuksessa on 19 karsinaa, niin pieniä kuin isoja, mutta säännöllisessä käytössä vain 17. Loput kaksi ovat joko tarkoitettu varsomiskarsinoiksi tai vieraileville hevosille. Hevosten karsinoissa käytetään pöllyämätöntä turvetta ja niissä on irrotettavat ruokakupit ja vesiautomaatit. Joissakin karsinoissa on tavalliset vesisangot. Talliin kuuluu myös rehula, kuivatushuone ja hevosten varusteille tarkoitettu huone. Rehulassa säilytetään hevosten ruuat ja sieltä löytää suurimmalta osin vain heinäverkkoja. Rehulan liepeiltä lähtee nitisevät portaat, jotka vievät heinävintille. Siellä säilytetään hevosten heiniä, jotka on laitettu talteen. Vintin kätköistä saattaa löytyä niin vanhoja varusteita, valokuvia kuin muuta krääsää, jotka sinne on dumpattu pois jaloista pyörimästä. Kuivatushuoneeseen saa tunkea kaikki tavarat, kuten loimet ja huovat, jotka ovat märkiä tai muuten kuivauksen tarpeessa. Satulahuoneesta löytyy ajovaljaita, riimunnaruja, harjapakkeja ja muita, joita hevosten kanssa tulee tarvita. Lisen pieni toimisto, jossa kaikki paperit lojuvat sikin sokin, sijaitsee tallin edessä muutaman metrin päässä sijaitsevassa pienessä rakennuksessa, jossa hän myös asuu. Toimisto on paikka, jossa Lise tekee paperitöitä (kun jaksaa), juo hermokahveja ja laskeskelee hevosten kisavoittoja.

​

​

​